Toinen fondi

Viime vuoden puolella oli fondien maalauksen aika, kun olin saanut luontomaisemani maalattua aloin tutustumaan kaupunki maisemaan. En aluksi meinannut löytää mielestäni hyvää kuvaa, mutta lopulta löysin kuvan ranskalaisesta maalaukseta jossa oli mukavia värejä. Tämä maalauksessa oleva rakennus osottautui hotelliksi ja viinakaupaksi. Lähdin google streetviewillä pyörimään pitkin ranskan katuja osoitteen kanssa ja lopulta löysinkin oikean kohdan. Täydensin maalausta hieman oikeilla teksteillä ja muilla pienillä yksityiskohdilla. Aloitin tämän jälkeen piirtämisen ja kuvan hahmottelun. Jossain vaiheessa siirryin oikeaan maalaamiseen. Vaikeuksia minulla oli perspektiivin kanssa, ikkunoiden linja ja kadun kulmaus olivat haastavia. Värien sävyt jäivät ainakin Maurin mielestä kaipaamaan kontrastia. Fondista jäi myös tekemättä joitain pieniä yksityiskohtia. Kuitenkin selvisin toisestakin fondista, onhan se kuitenkin haastavaa hommaa. Kuva ei ole kovin erikoinen otin sen kiireellä kun ykköset tarvitsivät kehyksiä.

Vaahtomuovieläin

Jossain blogini alku päässä on ollut puhetta vaahtomuovieläimestä. Nyt pitkän ajan jälkeen
vaahtomuovi eläimeni kirjohylje on valmis.
Pehmolelun tekeminen aloitettiin saksimalla ja piirtämällä vaahtomuoviin. Kun hyvä muoto oli saavutettu, hommasin hylkeelle kankaan. Kankaan kuvio ei ollut ihan sitä mitä halusin mutta se oli ainoa, joka ei ollut maastokuvioita tai seepran raitaa. Liimasin kankaan kontaktiliimalla ja ompelin käsin joitain kohtia. Hylkeen nenän sain koiramme Iidan avustuksella. Rouva, kun päätti tuhota yhden vanhoista pehmoleluistani ja irroitti pesukarhulta mm. nenän. Silmät ovat vihreät napit, jotka maalasin ja lakkasin. Halusin hylkeen katseen olevan lasittunut ja suloinen. Viikset ovatkin sitten siimaa. Naaman maalaus oli hieman väärän sävyinen mutta ei haittaa lopputulosta.
En aluksi lämmennyt valmiille hylkeelle mutta nyt, kun sen suloisilla silmillään katselee tuolta hyllyltä niin pakkohan sitä on rakastaa.

Hylje sivulta

Hylkeen suloinen katse